KAUPPAOPETUKSEN HISTORIAA

Kauppaopetuksen ulommaiset juuret löytyvät taloustieteen analyyttisen ajattelutavan lähteiltä, aina antiikin kreikkalaisista filosofien Platonin, Aristoteleen ja Xenophonin (oikonomikos; taloustieto tai taloustaito) opeista. Heidän teoksissaan olivat ensimmäiset nykypäivään säilyneet, kirjatut talouden tehokkuutta tarkastelevat ajatukset (n. 400 - 360 e.kr.). Ajanlaskun alusta keskiaikaan asti opetusta annettiin pääosin kirkollisissa kouluissa. Suomessakin toimitettiin jo 1200-luvun lopulla, katolisten säännösten mukaisen, tuomiokapitulin perustamisen yhteydessä säännöllistä koulutyöskentelyä katedraalikoulussa. Myöhäisellä keskiajalla vahvistui käsityöläispiireissä käytäntö, missä nuori poika lähti käsityöläismestarin oppiin. Noin kymmenen vuoden jälkeen poika sai yrittää suorittaa kisällinkoetta. Kisällikokeen jälkeen nuorimies yleensä suuntautui toiseen kaupunkiin kehittääkseen ammattitaitoaan ja päästäkseen suorittamaan mestarintutkintoa.

Keskiajan loppupuolella mestari-oppipoikajärjestelmä muuntautui muutospaineessa porvarikouluksi, jossa ammattitaidon lisäksi opetettiin lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Portugalin Oportoon perustettiin Euroopan (todennäköisesti myös maailman) ensimmäinen opetukseltaan korkeampi kauppaoppilaitos, jossa opiskeltiin kauppahistoriaa, talousmaantiedettä ja vieraita kieliä. Keskiajalla kaupankäynnissä vaikuttanut Hansa-kulttuuri rakensi mm. Pohjois-Saksaan eritasoisia kauppakouluja. Suomalaisen kauppaopetuksen juuret ovat juuri porvarikoulu- ja saksalais-ruotsalaisessa kauppakoulujärjestelmässä. Ensimmäinen kauppakoulu, Handelsskolan i Åbo, perustettiin Turkuun 1839 (opetus alkoi 7.10.1839) Venäjän keisari Nikolain I hyväksyttyä kauppiaiden ja senaatin anomuksen. Ensimmäisen lukuvuoden lopussa oppilaita oli 21 henkilöä. Tasa-arvon kannalta on merkittävää, että Turun kauppakoulu avasi ovensa naisille jo lukuvuonna 1870 – 71. Näin kauppaopetus toimi tasa-arvon uranuurtajana tuleville yhteiskouluille sekä yliopistoille. Agnes Widerholm, joka aloitti kaunokirjoituksen opettamisen Helsingin kauppakoulussa (nyk. Helsinki Business College) 1882, lienee ensimmäinen naisopettaja kauppaoppilaitoksissa.

1880 -luvulla opetuksen tasoa nostettiin ottamalla oppiaineiksi kauppaoppi ja kansantalous, tämän seurauksena maassamme oli sekä kauppakouluja että – opistoja. Ensimmäinen täysin suomenkielinen kauppakoulu perustettiin Kuopioon 1887. Seuraavien viidentoista vuoden aikana maahamme nousi useita kaupallisen opetuksen laitoksia. Kauppaopistoiksi luokiteltiin autonomian lopussa Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulu (3-vuotinen opintolinja) sekä Turun, Tampereen ja Kotkan Kauppaopistot että Högre Svenska Händesläroverket (2-vuotinen opintolinja). Vuoden 1904 asetus kauppaopetuksen järjestämisestä määritti kauppaopetuksen kolmeksi eri kouluksi; kauppaopistoksi, kauppakouluksi ja kauppa-apulaiskouluksi. Hallitusmuodon 81 § mainittiin ensimmäistä kertaa kaupan oppilaitosten tukeminen ja ylläpitäminen valtion varoista (17.7.1919). Tämä jälkeen kauppaopetusta koskevan lainsäädännön uudistaminen jäi nuoren eduskunnan työskentelyyn useammaksi vuodeksi.

Vasta vuonna 1939 annettiin laki kauppaoppilaitoksista ja vuoden 1942 helmikuussa vastaava asetus kauppaopetuksesta. Seuraava suuri lainsäädännöllinen uudistus oli vuosien 1970 (mm. sisälsi ensimmäistä kertaa merkonomi-nimen tutkinnossa) ja 1983 uudistukset. Vuonna 1983 Suomessa toteutettiin keskiasteen koulu-uudistus, minkä myötä opiskelijat aloittivat opintonsa yleisjaksolla ja siirtyivät sen jälkeen toisena vuonna valitsemalleen erikoistumislinjalle. Uudistus toi mukanaan myös peruskoulupohjaiset opistomerkonomit. Vuonna 1997 tuli voimaan laki aikuisten ammatillisesta lisäkoulutuksesta, joka määritti liiketalouden perustutkinnon toisen asteen tutkinnoksi. Vuoden 2006 uudistuksessa opetussuunnitelmiin lisättiin ammattiosaamisen näytöt. Seuraava opetussuunnitelmauudistus on parhaillaan käynnissä ja todennäköisesti vuonna 2010 otetaan käyttöön jälleen uudet opetussuunnitelmat. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Entä mitä uusia haasteita parhaillaan menossa olevat globaaliset muutostekijät tuovat kauppaopetuksen kehittämiseen? Minkälaista osaamista tarvitaan 2010-luvulla? Mistä osaajat kauppaopetukseen tulevat?

Lähteet: Pirjo Santonen: Merkuriuksen matkassa, 150 vuotta kauppaopetusta Suomessa 1839 - 1989 Dictionary of the History of Ideas; Economic History,